Minusta

Hoi!

Olin eilen tuttavani luona ja hänellä oli sellainen kuu-kirja, jossa oli merkitty jokaisen horoskooppimerkin kohdalle pari-kolme päivää joka kuukausi, jolloin oli kunkin horoskoopin parhaat päivät. Tämä tuttuni sanoi, että niinä päivinä pitäisi ottaa aikaa ihan vain itselle, eikä tehdä tai suorittaa mitään, siis mitään pakollisten töiden lisäksi. Ei pitäisi järjestää mitään tapaamisia, käydä salilla, tai ylipäänsä tehdä mitään muuta kuin kuunnella itseään ja antaa aikaa vain olla ja hengittää ja samoilla vaikka metsässä, mutta ei mitään, mikä vähänkin rasittaisi mieltä ja kehoa. 

Minähän pelästyin tästä heti, ettäkö olisi kaksi päivää joka kuukausi yksin ja rentoutuisi! Sitten aloin miettimään, että eihän se niin paha voisi olla. Sehän olisi jopa aidosti rentouttavaa ja mukavaa. Mun nykypäivän rentoutuminen on sitä, että istun hetkeksi alas, tai jos oikein hurjaksi heittäydyn niin käyn hetkeksi makuulle, ja otan puhelimen esiin ja selaan Instagramin ja facebookin. Eipä se kauheesti rentouta, kun pitää koko ajan tietää, mitä muille kuuluu ja mitä heille tapahtuu, vau onpa tolla kiva elämä ja hei mäkin haluun sinne ja tänne ja tehä sitä ja omistaa sellasen. 

Ei sillä, että noiden palvelujen käyttö pitäisi lopettaa kokonaan, meidän, tai mun ainakin, pitäisi vaan oppia rentoutumaan ja pysähtymään ilman niitä. 

Oon tässä koko kevään, ehkä jo pidempäänkin, mennyt ja tullut ja reissannut ja huhkinut edestakaisin, eli oon ollut koko ajan liikkeessä liian pitkään. Viime sunnuntaina mulle sitten nousi kuume ja oli ihan pakko pysähtyä hetkeksi. Luulen, että se oli mun kehon tapa sanoa että nyt Salla rauhotut hetkeksi. Sitten mä nukuin kaksi päivää ja vähän helpotti, kuume ainakin laski. Ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia nousta aamulla ja käydä suunnilleen vessassa ja mennä takaisin nukkumaan. Vielä pari päivää sen jälkeenkin olin ihan poikki ja mua janotti koko ajan. Tein pari päivää töitä, mutta en jaksanut olla niin reipas kuin yleensä. Tänään sain taas vaan olla, ja nyt vasta alkaa olla tarpeeksi levännyt olo. Onneksi on ollut sen verran huonot ilmat, että ei oo tarvinnut kauheella paniikilla olla äestämässä ja kylvämässä. Nyt, kun saan tän illan vielä rentoutua, niin uskon, että huomisesta alkaen jaksan rutistaa nää kevättyöt loppuun. Maanantaina alkaa harjoittelukin jaiks! Se kyllä vähän jännittää. 

Mun on pakko alkaa oppia kuuntelemaan paremmin itseäni ja laittaa joskus myös itseni etusijalle. Kukaan muu ei pidä mun hyvinvoinnista huolta pidemmän päälle. Joku ehkä saattaa ajatella, että oon itsekäs, mutta ajatelkoot sitten. Itsensä kanssa kaikki joutuu kuitenkin elämään loppuelämänsä, joten itsestään kannattaa pitää huolta, vaikka elääkin porukassa ja muiden ympäröimänä. Jos joku häiritsee mun unta, niin aivan varmana nostan siitä metakan, ei sitä tarvitse sietää, eikä aina tarvitse lähteä joka rientoon ja menoon ja meininkiin ja joskus on ihan okei jäädä kotiin nukkumaan, vaikka olisi jo vähän aloitellutkin ja tarkoitus oli lähteä baariin.

Mulla on vielä kova hiustenkasvatusboogie päällä, ja ne ei varmana kasva, jos en anna niille oikeanlaista ravintoa ja hoitoa ja ennenkaikkea aikaa. Kiirreessä tulee syötyä mitä sattuu, ja hoitaminen jää usein kokonaan välistä. 

Joten täten lupaan antaa itselleni enemmän aikaa ja pysähtyä päivittäin vain hengittämään muutaman kerran syvään, ja kuulostella itseäni. Se tekee mulle hyvää. Luvatkaa tekin itsellenne jotain, josta tulee hyvä olo :)

xoxo,

Salla