Pimpelipom

Tulevaisuus on pelottava sana. Vähä niinku tentti tai soittaminen johonkin viralliseen. Kaikkia kolmea välttelee viimeseen asti. Mut soittaminen on noista ehkä kaikkein pelottavin. En ole puhelimessa puhuja tyyppiä.  

(ajattelenkos vähän liikaa.. )

Tälläkertaa kyse on vain valinnaisten aineiden valitsemisesta. Suuntaudunko puutarha- vai kukkapuolelle?

Pitkän joululoman jälkeen ollaan siis palattu kouluun. Kolmeen viikkoon en oo ajatellu koko koulua, vaikka loma ehtikin käydä vähän pitkäksi.

Alotettiin heti kimppujen harjotusta. Saatiin ite suunnitella ja miettiä kaikki. Hain vähän talvista fiilistä, joten valitsin valkoisen kimppupohjan ja valkoiset kimaltavavat koristepallot. Vaaleat sävyt kukissa ja liljasta napattu pinkki sävy korostuu gerberoissa.

Tänään käytiin asetelmien kimppuun. Sai suunnitella astiian sopivan asetelman valitsemistaan kukista. Jotenkin tuppaa aina toi pinkki ja oranssi vetää mua puoleensa.

Aika mystisen hyvä kuva tolla mun puhelimella!

No mitäkö muuta kuuluu?

Pakkanen paukkuu ja vaahtokarkkikaakao maistuu. Mun kämpässä on vähä viilee ja hiukset menee ihan törkeeseen takkukasaan ku ne hankautuu kaulahuiviin ja takkiin. Tykkään kesästä.

Ja ainiin, mä aion valita kukkasidonnan.

t. Emsu

Vuoden eka avautuminen

Ei oo pitkää aikaa ollu semmonen kirjottamis olo. Nyt on.

2014. Joka paikka on täynnä lupauksia ja toiveita nyt alkavalle vuodelle. Tipaton ja someton tammikuu on aika monesti tullu esiin. Mä en aio luopua kummastakaan. Mä aion olla ihan sama Emma ku aikasemminkin. Aion sekoilla, olla masentunu, iloita, itkeä ja nauraa just niin paljon kun tarvii ja vähä viel enemmän.

Mietin pitkään miten mä kuvailisin yhellä sanalla viime vuotta. Opettavainen, on se sana. Aika kliseistä mut se on totta. Tapahtu aika isoja asioita ja ne on vaikuttanu muhun. Kaikki vaikuttaa kaikkeen tottakai. Vuoden aikana rakastuin ja särjin sydämeni, sain tehä töitä tosi mahtavassa porukassa, matkustin, tein isoja päätöksiä ja pääsin kouluun jossa viihdyn.

Annoin myös itelleni luvan olla surullinen ja onneton. Ei tarvii pakosti olla onnellinen jos ei siltä tunnu. Vähitellen se on alkanu tulla takasin, ja saa tulla sitten kun on sen aika. Oon ymmärtäny, että saa kiukutella ja itkee jos siltä tuntuu ja kärsiä jos on sen aika. Asioita pitää käydä läpi, mut mikään ei käy hetkessä. Vuoden aikana oon tuntenu niin loputonta ikävää ja käyny pohjalla. Enkä mä oo vielä kokonaan päässy sieltä maan pinnalle mut yritän antaa itelleni aikaa.

Oon myös tuntenu aivan mahdottoman aitoa iloa ja hyvää fiilistä. Kaverit on tullu erityiseks tänä aikana. Musiikki on vieny mua jäähallilta Huittisten seurahuoneelle ja ties minne hah. Oon kokenu onnistumisia töissä ja koulussa. Ja koulu on ehkä tän vuoden parhaita juttuja. Musta tulee puutarhuri, mitä pirua!

Aion siis vuonna 2014 olla vaan Emma. Aion sekoilla, juhlia ja tehdä päättömiä juttuja. Aion olla spontaani ja aion antaa mahdollisuuksia. Lupaan yrittää olla ahkerampi koulussa, ja silti aina päätyä uusintatenttiin, aion yrittää päästä rantakuntoon ja into loppuu varmasti kesken. Aion epäonnistua ja pilata kaiken. Aion oppia, aion pitää kivaa ja itkeä. Aion ajatella liikaa ja aion innostua liian aikaisin. Aion kadehtia kaverin hienoja kenkiä ja aion manata takkuisia suoria kurjia hiuksiani. Aion olla Emma.

Tein päätöksen, että en rakastu vuonna 2014. Aion sanoa heti perään, että poikkeus vahvistaa säännön, joten varteenotettavia poikkeuksia otetaan vastaan.

kiitos, Emma

Loppuun saatte vielä diaesityksen ilman kuvatekstejä ;d